Digipaikka Uutispaivitys Suomi
Digipaikka.fi Digipaikka Uutispaivitys
Blogi Maailma Matkailu Paikalliset Politiikka Talous Tekniikka

Itämeren syvin kohta – syvyys, sijainti ja vertailu (459 m)

Mikael Lauri Laaksonen • 2026-09-23 • Tarkistanut Sofia Niemi

Kun katselee Itämeren tyyntä pintaa, on vaikea kuvitella, että sen syvimmässä kohdassa vettä on lähes puoli kilometriä. Landsortin syvänne yltää 459 metriin – lukema, joka tuntuu uskomattomalta merelle, jonka keskisyvyys on vain 54 metriä; tämä jännite äärimmäisen syvyyden ja matalan keskisyvyyden välillä kertoo paljon Itämeren geologisesta historiasta ja siitä, miksi sisämeremme poikkeaa niin paljon valtameristä.

Itämeren syvin kohta: 459 metriä · Itämeren keskisyvyys: 54 metriä · Valtamerten keskisyvyys: 3 700 metriä · Itämeren pinta-ala: 392 000 km²

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
3Aikajanasignaali
4Mitä seuraavaksi
Mittari Arvo
Itämeren syvin kohta 459 metriä (Landsortin syvänne)
Itämeren keskisyvyys 54 metriä
Valtamerten keskisyvyys 3 700 metriä
Itämeren pinta-ala 392 000 km²

Kuinka syvä on Itämeren syvin kohta?

Landsortin syvänne on Itämeren syvin tunnettu kohta, 459 metriä (Itämeri-portaali). Suomen merialueiden syvin kohta on Selkämeren syvänne 293 metrissä – ei siis Itämeren syvin kohta.

Geologinen paradoksi: Arkonan altaan 53 metristä Landsortin 459 metriin on lähes yhdeksänkertainen ero – harvassa merialueessa on vastaavaa hajontaa.
Yhteenveto: Itämeren syvyysvaihtelu on poikkeuksellisen suurta.

Tämä osoittaa, että yksittäinen syvänne voi olla samaan aikaan poikkeuksellinen ja kuitenkin vain pieni osa koko Itämeren matalaa keskisyvyyttä.

Miksi Itämeri on paljon matalampi kuin valtameret?

Vertailun vuoksi maailman valtamerten keskisyvyys on noin 3 700 metriä – noin 68 kertaa Itämerta syvempi.

Noin 10 000 vuotta sitten Itämeren altaan peitti paksu mannerjää, joka painoi maankuorta alas. Keskisyvyys 54 metriä tekee Itämerestä herkän rehevöitymiselle, koska veden tilavuus on pieni verrattuna pinta-alaan.

Yhteenveto: Itämeri on matala mannerjalusta, jonka keskisyvyys on vain noin 1,5 prosenttia valtamerten keskisyvyydestä.

Nämä ominaisuudet tekevät Itämerestä poikkeuksellisen verrattuna valtameriin.

Mitä hyötyä syvyydestä on?

Suomenlahden syvin kohta on 123 metriä, ja se sijaitsee lahden keskiosassa Suomen ja Viron aluevesien välillä. Suomenlahden syvin kohta on vain noin puolet Pohjanlahden syvimmästä kohdasta, mikä kertoo alueiden erilaisesta geologisesta taustasta.

Yhteenveto: Pohjanlahti on Itämeren syvin osa-alue Landsortin jälkeen, ja Suomenlahden syvin kohta 123 metriä on selvästi matalampi.

Alueiden väliset erot vahvistavat, että Itämeren syvyysprofiili on epätasainen ja muovautunut eri geologisten prosessien tuloksena.

Mitkä tekijät selittävät Itämeren mataluutta?

Itämeri on matala mannerjalusta, jonka keskisyvyys on vain noin 1,5 prosenttia valtamerten keskisyvyydestä. Mataluus tekee ekosysteemistä herkän rehevöitymiselle, koska vesimäärä on pieni suhteessa rantaviivaan ja valuma-alueeseen.

Yhteenveto: Itämeren mataluus ja vaihteleva syvyysrakenne selittävät sekä sen ekologisen herkkyyden että alueelliset erot eri osien välillä.

Näin syvyys ei ole vain karttatieto, vaan se vaikuttaa suoraan siihen, miten herkästi Itämeri reagoi ulkoiseen kuormitukseen.

Selvää ja epäselvää Itämeren syvyyksistä

Vahvistetut faktat

  • Itämeren syvin kohta on 459 metriä (Itämeri-portaali)
  • Itämeren keskisyvyys on 54 metriä (Itämeri-portaali)

Epäselvää

    “Itämeren keskisyvyys on vain 54 metriä.”

    “Syvin kohta 459 metriä, keskisyvyys 54 metriä.”

    “Itämeren keskisyvyys on vain noin 55 metriä.”

    Lukema on samalla muistutus siitä, miten herkkä tämä sisämeri on ihmisen toimille.

    Usein kysytyt kysymykset

    Miksi Itämeri on niin matala?

    Itämeri on matala mannerjalusta, jonka keskisyvyys on vain noin 1,5 prosenttia valtamerten keskisyvyydestä.

    Mikael Lauri Laaksonen

    Kirjoittajasta

    Mikael Lauri Laaksonen

    Julkaisemme päivittäin faktapohjaista sisältöä jatkuvalla toimituksellisella tarkistuksella.