Jos olet joskus miettinyt, miksi lapsen oikeuksien päivä osuu juuri marraskuulle tai mitä kaikkea sen ympärille Suomessa järjestetään, et ole yksin. Viikon takana on yli 60 vuotta kansainvälistä työtä lasten aseman puolesta, ja tänä vuonna teemana on jotain erityisen koskettavaa: lapsen oikeus kuulua. UNICEF Suomi järjestää ympäri Suomea kymmeniä tapahtumia 17.–23. marraskuuta, ja kouluille on tarjolla ilmaisia materiaaleja varhaiskasvatuksesta harrastustoimintaan. Tässä katsauksessa käymme läpi päivän historian, ajankohdat ja konkreettiset vinkit siihen, miten voit osallistua.

4 liittyvaa artikkelia

Päivämäärä: 20. marraskuuta ·
Teemaviikko: 17.–23.11.2025 ·
Peruste: YK:n lapsen oikeuksien sopimus ·
Suomen teema 2025: #SaanKuulua ·
Materiaalit saatavilla: lapsenoikeudet.fi

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Lapsen oikeuksien päivä ei ole virallinen liputuspäivä Suomessa
  • Tarkat osallistujamäärät muille paikkakunnille kuin Hämeenlinnalle puuttuvat
  • Kansainvälinen vertailu Suomen viikkoon jää hajanaiseksi
3Aikajanan signaali
  • 1959: YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen 20.11.
  • 1989: Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin
  • 2023–2025: Vuosittaiset teemaviikot Suomessa
4Mitä seuraavaksi
  • Ilmoittautuminen kouluille auki lapsenoikeuksienviikko.fi-sivustolla
  • Oulun Ilon päivä 19.11.2025 klo 15–19 Ouluhallissa
  • Jyväskylän ja Lappeenrannan perhetapahtumat 20.11.

Yhteenveto: lapsen oikeuksien viikon keskeiset tiedot

Tieto Arvo
Kansainvälinen päivä 20. marraskuuta
Suomen viikko 2025 17.–23.11.
Perustelu YK:n lapsen oikeuksien julistus 1959
Lähteet Unicef.fi, Lapsenoikeudet.fi

Miksi lapsen oikeuksien päivää vietetään?

YK:n lapsen oikeuksien päivän taustalla on ajatus siitä, että jokaisen lapsen oikeudet ansaitsevat näkyvyyden. Päivä muistuttaa aikuisillekin siitä, mitä kaikkea lapsen oikeuksien sopimus käytännössä tarkoittaa — ja miksi sen puolustaminen on jatkuvaa työtä.

Historia ja tarkoitus

YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen 20. marraskuuta 1959. Tuolloin kyseessä oli ensimmäinen kansainvälinen asiakirja, joka kiteytti lasten oikeudet yhtenäiseksi julistukseksi. Kolme vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1989, hyväksyttiin sitovampi Lapsen oikeuksien sopimus, johon Suomikin sitoutui.

YK:n rooli

YK:n rooli ei rajoitu vain päivämäärän asettamiseen. Järjestö seuraa sopimuksen toteutumista maailmanlaajuisesti ja tukee kansallisia kampanjoita, kuten Suomen teemaviikkoa, materiaaleilla ja verkostoitumismahdollisuuksilla. UNICEF toimii tässä työssä käytännön toteuttajana monissa maissa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Se, että lapsen oikeuksien päivä ei ole vain symbolinen muistutus — se on mahdollisuus kouluille, kunnille ja järjestöille konkreettiseen toimintaan. Opetushallitus on korostanut osallisuuden merkitystä erityisesti epävarmoina aikoina, mikä tekee viikosta ajankohtaisen myös kasvatuskeskustelussa.

Milloin lapsen oikeuksien päivää vietetään?

Lapsen oikeuksien päivä osuu vuosittain 20. marraskuuta, mutta Suomessa sitä vietetään laajempana teemaviikkona 17.–23.11.2025. Viikon aikana järjestetään kymmeniä tapahtumia ympäri maata, ja koulut voivat sisällyttää teeman oppimissuunnitelmiinsa.

Päivämäärä Suomessa

Suomen teemaviikko alkaa viikkoa ennen varsinaista päivää, mikä antaa kouluille ja kunnille aikaa järjestää omia tilaisuuksia. Tänä vuonna viikon teemana on lapsen oikeus kuulua, jolla on kaksi merkitystä: oikeus kuulua yhteisöön ja oikeus tulla kuulluksi.

Kansainvälinen tausta

Kansainvälisesti päivä tunnustettiin alun perin YK:n toimesta, ja se on nykyään osa laajempaa lasten oikeuksien viikkoa monissa maissa. Suomessa kampanja on kuitenkin saanut erityisen vahvan aseman koulujen ja kuntien kautta.

Onko lapsen oikeuksien päivä virallinen liputuspäivä?

Lapsen oikeuksien päivä ei ole virallinen liputuspäivä Suomessa. Toisin kuin esimerkiksi itsenäisyyspäivä tai joulu, sitä ei ole merkitty liputuspäivien luetteloon, vaikka kampanja on laaja. Käytännössä monet kunnat ja järjestöt kuitenkin liputtavat omien käytäntöjensä mukaan.

Virallinen asema

Liputuksen virallinen asema määräytyy Suomessa liputuspäiväasetuksen mukaan. Lapsen oikeuksien päivä ei ole tässä luettelossa, mikä tarkoittaa, että liputus on vapaaehtoista. Järjestöt ja kunnat voivat kuitenkin tehdä esityksiä ministeriöön uusien liputuspäivien lisäämiseksi.

Liputus Suomessa

Jos haluat liputtaa lapsen oikeuksien päivänä, voit tehdä niin omatoimisesti. Esimerkiksi UNICEF Suomi ei pakota liputusta, mutta kannustaa näkyvyyteen omilla kanavillaan. Monissa kouluissa nostetaan teemaviikon aikana YK:n lippua osana kasvatusta.

Milloin on lapsen oikeuksien viikko?

Lapsen oikeuksien viikko on Suomessa 17.–23.11.2025. Viikon aikana Opetushallitus, UNICEF Suomi ja lukuisat kunnat järjestävät tapahtumia ja tarjoavat materiaaleja kouluille, varhaiskasvatukseen ja harrastustoimintaan. Teemaviikko huipentui 20. marraskuuta vietettävään lapsen oikeuksien päivään.

Ajankohta 2025

Teemaviikko alkaa maanantaina 17. marraskuuta ja päättyy sunnuntaihin 23. marraskuuta. Viikon teema “lapsen oikeus kuulua” on valittu korostamaan sekä yhteenkuuluvuutta että lapsen äänen kuulumista päätöksenteossa.

Edelliset vuodet

Aiempina vuosina teemat ovat vaihdelleet, mutta viikon rakenne on pysynyt samana: materiaalit julkaistaan etukäteen, koulut ilmoittautuvat mukaan, ja tapahtumia järjestetään ympäri Suomea. Esimerkiksi vuonna 2023 teemana oli osallisuus, ja Hämeenlinnan valoilmiö osallisti silloin yli 1500 lasta ja nuorta.

Yhteenveto: Kouluille: käytä materiaaleja tunnilla tai kokoa oma tuntisuunnitelma. Perheille: osallistu alueellisiin tapahtumiin tai keskustelkaa aiheesta yhdessä. Teemaviikko tarjoaa konkreettisen kehyksen sille, miten lapsen oikeudet voidaan tuoda esiin koulussa ja perheessä.

Mitä tehdä lasten oikeuksien päivänä?

Lapsen oikeuksien päivä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia osallistumiseen riippumatta siitä, oletko opettaja, vanhempi tai järjestötoimija. Materiaalit ovat ilmaisia ja ladattavissa verkosta.

Kouluaktiviteetit

Kouluille on julkaistu maksuttomia tehtäviä varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja harrastustoimintaan. Tehtävät kattavat kaikki peruskoulun luokka-asteet ja liittyvät YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Opetushallitus tukee viikkoa ja tarjoaa vinkkejä materiaalien käyttöön.

  • Tuntisuunnitelman kokoaminen tehtävistä
  • Kotitehtävät aiheesta
  • Aamunavausvideoiden katselu (esim. Aurinkokiven koulun video 2025)
  • Teemaviikolle ilmoittautuminen lapsenoikeuksienviikko.fi-sivustolla

Perheille vinkkejä

Perheet voivat osallistua tapahtumiin tai keskustella aiheesta kotona. Lapsen oikeuksien sopimus on kirjoitettu ymmärrettävästi, ja sen keskeiset kohdat voi käydä läpi yhdessä lapsen kanssa. Teema “lapsen oikeus kuulua” sopii erityisen hyvin arkipäivän keskusteluihin siitä, miten perheen sisällä kuunnellaan toisia.

Käytännön esimerkki Hämeenlinnasta

Hämeenlinnassa HIL-toiminta (Harrastus ihan lähellä) tukee yhteenkuuluvuutta koulupäivän yhteydessä — sama periaate toimii kotona: lyhyt yhteinen hetki päivässä rakentaa lapsen kokemusta kuulumisesta.

Materiaalit

Materiaalit löytyvät lapsenoikeudet.fi-sivustolta ja lapsenoikeuksienviikko.fi-sivustolta. Suomen lastenkulttuuriliitto julkaisee viikolla “Kuule minua” -ääniteoksen, joka on lasten omalla äänellä toteutettu installaatio osallisuudesta. Teos tulee kauppakeskuksiin ja kouluihin.

  • PDF-tehtävät kaikille luokka-asteille
  • “Kuule minua” -ääniteos kauppakeskuksissa
  • Canva-pohjat kampanjaan (info@lastenkulttuuri.fi)
  • Peda.net-verkostomateriaalit

Aikajana

YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen 20.11.

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin

Vuosittaiset teemaviikot Suomessa vaihtuvilla teemoilla

Upsides

  • Ilmaiset materiaalit kouluille ja varhaiskasvatukseen
  • Laaja tapahtumaverkosto ympäri Suomea
  • Opetushallituksen tuki kasvatukselliselle työlle
  • Monipuoliset aktiviteetit eri ikäryhmille
  • Teema “lapsen oikeus kuulua” koskettaa arkea

Downsides

  • Ei virallinen liputuspäivä Suomessa
  • Tietovisamateriaalien käyttöasteesta ei ole julkisia lukuja
  • Kansainvälinen vertailutieto puutteellista
  • Osallistujamäärät vain osasta tapahtumia

Näkemykset

Lapsen oikeus kuulua tarkoittaa sekä oikeutta kuulua yhteisöön että oikeutta tulla kuulluksi. Nämä kaksi näkökulmaa täydentävät toisiaan ja antavat viikolle syvemmän merkityksen.

— Opetushallituksen tiedote lasten oikeuksien viikosta

Osallisuus on erityisen tärkeää epävarmoina aikoina. Lapset tarvitsevat kokemuksen siitä, että heidän äänensä kuuluu ja että he kuuluvat johonkin.

— Opetushallituksen tiedote

“Kuule minua” -ääniteos antaa lapsille mahdollisuuden kertoa omin sanoin siitä, mitä osallisuus heille merkitsee. Se on lasten oma ääni, ei aikuisten tulkinta.

— Suomen lastenkulttuuriliiton kampanjasivusto

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Suomen teemaviikko on yksi konkreettisimmista tavoista tuoda lapsen oikeudet arkeen — oli kyse sitten koulun oppimissuunnitelmasta tai perheen yhteisestä hetkestä. Teema “lapsen oikeus kuulua” muistuttaa, että oikeudet eivät ole abstraktio vaan jotain, mikä näkyy arkisessa vuorovaikutuksessa.

Aiheeseen liittyvää: Philips Avent tutti: mallit, hinnat ja vertailu · Keravan Muovi ja Lelu – Perheyrityksen historia ja tuotteet

Lisälähteet

lions.fi, lapsenoikeuksienviikko.fi, gloriajkl.fi, ouka.fi, lapsenoikeuksienviikko.fi, hameenlinna.fi, peda.net

Suomessa lapsen oikeuksien päivää täydentää lapsen oikeuksien viikko, joka kokoaa vuosittain kymmeniä tuhansia lapsia ja aikuisia pohtimaan YK:n sopimuksen arkea.

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on lapsen oikeuksien päivä englanniksi?

Englanniksi päivä on “World Children’s Day”. Suomessa käytetään myös nimeä “International Children’s Day”, mutta YK:n virallinen nimitys on “World Children’s Day”.

Minkä ikäisenä lapsi saa päättää asuinpaikastaan?

Suomessa lapsi voi aloittaa vaikuttamisen omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin noin 12 vuoden iässä. Täysi päätöksenteko-oikeus asuinpaikasta tulee yleensä 18 vuotta täytettyä. Käytännössä tuomioistuin voi kuulla lapsen mielipidettä jo aiemmin, jos lapsi on riittävän kypsä.

Onko viattomien lasten päivä sama?

Ei, kyseessä on eri päivä. “Viattomien lasten päivä” (International Day of Innocent Children Victims of Aggression) on 4. kesäkuuta ja keskittyy sodan uhrien lasten suojeluun. Lapsen oikeuksien päivä 20. marraskuuta on laajempi ja kattaa kaikki lapsen oikeudet.

Miten alakoulussa vietetään lapsen oikeuksien päivää?

Alakouluissa voi käyttää lapsenoikeudet.fi-sivuston materiaaleja, jotka on suunniteltu eri luokka-asteille. Yksinkertaisia tapoja ovat esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisten kohtien läpikäynti oppitunnilla, aiheeseen liittyvät askarteluhankkeet tai yhteinen keskustelu siitä, mitä oikeus kuulua tarkoittaa koulussa.

Missä saa lapsen oikeuksien päivän videoita?

Aamunavausvideoita ja materiaaleja löytyy lapsenoikeudet.fi-sivustolta ja lapsenoikeuksienviikko.fi-sivustolta. YouTube-kanavalta löytyy esimerkiksi Aurinkokiven koulun oppilaiden kanssa tehty aamunavausvideo 2025, joka käsittelee osallisuutta.

Mikä oli lapsen oikeuksien viikko 2023?

Vuonna 2023 teemana oli osallisuus, ja Hämeenlinnan kaupunki järjesti valoilmiö-tapahtuman, joka osallisti yli 1500 lasta ja nuorta. Viikon rakenne ja materiaalijulkaisut olivat samankaltaisia kuin tänä vuonna.

Kuinka tehdä liputuspäiväesitys?

Virallisen liputuspäiväesityksen voi lähettää sisäministeriöön. Esityksessä tulee perustella, miksi kyseinen päivä ansaitsee virallisen aseman, ja liittää mukaan kannatuspohjia eri tahoilta. Toistaiseksi lapsen oikeuksien päivää ei ole sisällytetty liputuspäiväasetukseen.