Digipaikka Uutispaivitys Suomi
Digipaikka.fi Digipaikka Uutispaivitys
Blogi Maailma Matkailu Paikalliset Politiikka Talous Tekniikka

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto: Retkeily ja reitit

Mikael Lauri Laaksonen • 2026-05-04 • Tarkistanut Sofia Niemi

Jos olet koskaan seissyt Pallaksen huipulla ja katsellut maisemaa, joka ulottuu horisonttiin saakka, tiedät miksi tämä paikka vetää puoleensa vuosi vuoden jälkeen. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tarjoaa yli 500 kilometriä merkittyjä reittejä, jotka sopivat sekä rentoon päiväretkeilijään että kokeneeseen vaeltajaan. Artikkeli käy läpi puiston suosituimmat reitit, saapumisohjeet ja käytännön vinkit, jotta voit suunnitella oman vaellksesi.

Koko: 1 023 km² · Sijainti: Enontekiö ja Muonio, Lappi · Perustettu: 1938 · Suuruus: Kolmanneksi suurin Suomessa · Reitit: Yli 500 km kesäreittejä

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Tarkka suosituin kansallispuisto -status vaihtelee vuosittain kävijämäärien mukaan
  • Ajantasaiset suljetut reitit vuoden 2026 tilanteessa
3Aikajanasignaali
4Mitä seuraavaksi
  • Uusien reittiopasteiden asentaminen puistossa
  • Maksuttoman retkikartan saatavuus retkikartta.fi-palvelusta

Kansallispuiston keskeiset tunnusluvut ja suuruusjärjestys Suomen 40 kansallispuiston joukossa on esitetty alla.

Tieto Arvo
Koko 1 023 km²
Suuruusjärjestys Kolmanneksi suurin Suomessa
Sijainti Lappi, Enontekiö-Muonio
Pääreitit Hetta-Pallas-Ylläs
Kesäreitit yhteensä Yli 500 km
Talvireitit yhteensä Yli 100 km

Missä Pallas sijaitsee?

Sijainti Lapissa

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto sijaitsee Enontekiön ja Muonion kuntien alueella Lapissa, ja se on perustettu vuonna 1938. Puisto on kolmanneksi suurin Suomen 40 kansallispuistosta. Lähimmät kaupungit ovat Kittilä ja Rovaniemi, ja alueelle pääsee sekä omalla autolla että julkisilla kulkuvälineillä.

Lähellä olevat palvelukeskukset

Puiston päätepisteissä sijaitsevat Yllästunturin luontokeskus Kellokas sekä Hetan opastuskeskus, joista saa karttoja ja tietoa reiteistä. Pallaksentie yhdistää Raattaman kylän Kittilästä Särkijärven kylään Muonioon, tarjoten näköaloja tunturimaisemaan koko matkan ajan.

Vaellusreiteistä suosituin on vuonna 1934 perustettu Hetta–Pallas-reitti, josta on tullut vaellusmaailman klassikko.

— Luontoon.fi, Virallinen luontosivusto

Miten pääsee Pallakselle?

Julkinen liikenne

Bussilinjat palvelevat Hettaa ja Yllästunturia erityisesti talvi- ja kesäkaudella. Lähin lentokenttä sijaitsee Kittilässä, noin 150 kilometrin päässä Pallakselta. Kausittaiset linja-autoyhteydet kannattaa tarkistaa etukäteen, sillä aikataulut vaihtelevat vuodenaikojen mukaan.

Autolla saapuminen

Autolla matkustaville Pallastie ja Pallaksentie tarjoavat pääsyn puiston eri osiin. Pysäköintialueita on saatavilla Hetan, Pallastunturin ja Yllästunturin alueilla. Talvisaikaan tiet voivat olla liukkaita, ja lumiketjut ovat suositeltavat erityisesti syrjäisemmillä osuuksilla.

Käytännön vinkki

Metsähallituksen maksuton retkikartta on saatavilla retkikartta.fi-sivustolta, ja se kannattaa ladata puhelimeen ennen matkaa. Paperikartat ovat saatavilla luontokeskuksista, mutta digitaalinen versio toimii myös offline-tilassa.

Saako pallaksella pyöräillä?

Pyöräilyreitit

Virallisilla kesäreiteillä saa pyöräillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Pyöräily on sallittua poluilla, jotka on merkitty retkeilyreiteiksi, mutta erämaareiteillä ja osalla taivaskerojen reiteistä pyöräily on kielletty luonnon suojelemiseksi. Talvipolut ovat yhteiskäyttöreittejä, joilla pyöräilijät ja liukulumikenkäilijät liikkuvat rinnakkain.

Säännöt kansallispuistossa

Pyöräilijöiden tulee noudattaa liikennevalo-ohjeita ja pysyä merkittyillä reiteillä. Moottoripyöräily on kielletty kaikilla reiteillä. Metsähallituksen verkkosivuilta löytyy ajantasainen kartta, josta näkee pyöräilyyn soveltuvat osuudet.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston monipuoliset retkeilyreitit vievät helposti huipulta huipulle ja tunnelmallisille taukopaikoille.

— Metsähallitus, Kansallispuiston hallinto

Voiko kansallispuistossa yöpyä?

Telttapaikat

Jokamiehenoikeuden mukaisesti telttailu on sallittua käytännössä kaikkialla puistossa, kunhan noudattaa riittävää etäisyyttä pysyviin asumuksiin. Telttapaikkoja on osoitettu erityisesti merkittyjen laavujen ja autiotupien läheisyydessä. Kansallispuiston alueella on useita taukopaikkoja, mutta välit voivat olla pitkiä, joten yöpymisen suunnittelu kannattaa tehdä huolellisesti.

Tuvat ja laavut

Autiotupia on useita reittien varrella, ja osa on maksullisia. Hinta vaihtelee, ja varaukset voi tehdä Metsähallituksen kautta. Huomionarvoista on, että Mustakeron autiotupa on suljettu 15.4.2024 alkaen, mikä vaikuttaa Pallas-Ylläs-reitin suunnitteluun. Laavut ovat ilmaisia ja avoinna kaikille ympäri vuoden.

Mitkä ovat Pallas-Yllästunturin kansallispuiston reitit?

Hetta-Pallas-Ylläs

Vuonna 1934 perustettu Hetta-Pallas-reitti on 50,1 kilometriä pitkä ja kulkee kolmen tunturin yli: Koivakero, Äkäskero ja Kukastunturi. Reitti kulkee useiden autiotupien kautta, ja sen varrella on taulukoituja etäisyyksiä: Pallastunturi–Mustakeron autiotupa on 12 km, Mustakeron autiotupa–Pahtavuoman autiotupa on 21 km, Pahtavuoman autiotupa–Kutujärven autiotupa on 19 km ja Kutujärven autiotupa–Yllästunturin luontokeskus Kellokas on 18 km.

Hetta-Pallas-reitin suosio Suomen vaelluspiireissä on pysyvää, ja reitti houkuttelee vuodesta toiseen sekä kotimaisia että ulkomaisia vaeltajia. Reitin varrella sijaitsevien autiotupien ansiosta monipäiväinen vaellus on mahdollista ilman omaa majoitusvarustusta.

Reitillä on taukopaikkoja, mutta välit voivat olla pitkiä, joten yöpymisen suunnittelu kannattaa tehdä huolellisesti. Reitin varrella sijaitsevien autiotupien ansiosta monipäiväinen vaellus on mahdollista ilman omaa majoitusvarustusta, ja Lue lisaa aiheesta brief kansansanomat.fi tarjoaa lisätietoa kansallispuiston reiteistä.

Reittityypit

Pallas-Ylläs-reitin reittityypeistä polkuja on 58,08 prosenttia, mikä tekee suurimmasta osasta reitistä perinteistä vaellusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaeltajan on hyvä varautua vaihtelevaan maastoon ja kantapäille.

Kesän vaellusreittien suunnittelussa kannattaa huomioida, että puistossa on yli 500 kilometriä kesäreittejä, joten vaihtoehtoja riittää myös Hetta-Pallas-reitin ulkopuolella.

Hiihtomaastoja puistossa on talvisin yli 100 kilometriä, ja Hetta-Pallas hiihtoreitti on 58,2 kilometriä pitkä.

Lyhyet päiväretket

Päiväretkeilijöille puisto tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja. Suosituin päiväretkireitti on Taivaskeron kierros, joka on 8,4 kilometriä pitkä ja kestää noin 2 tuntia 56 minuuttia. Kesänkijärven kierros on helppo 5,6 kilometrin reitti, joka sopii erinomaisesti aloittelijoille ja perheille. Pyhäjoen luontopolku on 4 kilometriä pitkä, ja Orava Avenue -reitti tarjoaa lyhyen 500 metrin kierroksen lähellä Pallaksen kylää.

Haastavampaa etsiville Linkukero erämaareitti on 6,9 kilometriä pitkä, ja Pahakurun tunturireitti ulottuu 22,4 kilometriin 388 metrin nousulla. Varkaankurunpolku on paikallisten suosikki, kun taas Kiirunankieppi-reitti on 12 kilometriä pitkä ja liikkuminen sillä on sallittu 1.5.–30.11. välisenä aikana.

Näiden reittien valikoima osoittaa, että puisto palvelee sekä rentoutumiseen että haastaviin kokemuksiin haluavia retkeilijöitä.

Yhteenveto

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tarjoaa jokaiselle jotakin: rentoihin päiväretkiin, monipäiväisiin vaelluksiin ja talvimatkailuun. Hetta-Pallas-reitti on suomalaisen vaellushistorian keskeinen kohde, joka kannattaa kokea ainakin kerran. Pyöräilijöille ja talvimatkailijoille puisto tarjoaa erityiset mahdollisuudet, kunhan reittisäännöt pidetään mielessä.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston yli 500 km vaellusreitit sopivat kaikille tasoille, ja reitit, kartta ja vinkit tarjoavat käytännön apua Hetta-Pallas-Ylläs-klassikon suunnitteluun.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on Suomen suosituin kansallispuisto?

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on yksi Suomen suosituimmista kansallispuistoista, mutta tarkka suosituin status vaihtelee vuosittain kävijämäärien mukaan. Muita erittäin suosittuja puistoja ovat esimerkiksi Nuuksion ja Repoveden kansallispuistot.

Mitä Pallas tarkoittaa?

Pallas viittaa pallastuntureihin ja saamen kielen sanaan, joka tarkoittaa korkeaa vuorta tai tunturia. Nimi on peräisin alueen saamelaisesta kulttuurista ja historiansa.

Mikä on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston koko?

Kansallispuisto on 1 023 neliökilometrin laajuinen, mikä tekee siitä kolmanneksi suurimman Suomen 40 kansallispuistosta.

Onko Pallaksella hiihtomaastoja?

Kyllä, Pallaksella on laajat hiihtomaastot. Hetta-Pallas hiihtoreitti on talvisin 58,2 kilometriä pitkä, ja puistossa on yli 100 kilometriä talviretkeilyreittejä. Talvipolut ovat yhteiskäyttöreittejä pyöräilijöille ja liukulumikenkäilijöille.

Kuinka pitkä on Hetta-Pallas-Ylläs vaellus?

Hetta-Pallas-Ylläs-reitti on 50,1 kilometriä pitkä. Se kulkee useiden autiotupien kautta ja kestää tyypillisesti 3–4 päivää kevyessä tahtisissa.

Mitä nähdä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa?

Puistossa näkee mahtavia tunturinäkoaloja, erämaaluontoa, kristallinkirkkaita järviä ja vanhoja metsiä. Reitit huiputtavat kolme tunturia: Koivakero, Äkäskero ja Kukastunturi. Alueen ilmanlaatu on yksi maailman puhtaimmista.

Missä on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kartta?

Viralliset kartat ovat saatavilla Luontoon.fi-verkkosivustolla ja Metsähallituksen retkikartta.fi-palvelussa. Maksuton digitaalinen retkikartta kannattaa ladata ennen matkaa. Paperikarttoja saa luontokeskuksista.



Mikael Lauri Laaksonen

Kirjoittajasta

Mikael Lauri Laaksonen

Julkaisemme päivittäin faktapohjaista sisältöä jatkuvalla toimituksellisella tarkistuksella.